perjantai 29. tammikuuta 2016

Kaktusvauvojen koulintaa

Viime kesänä yksi marraskuunkaktuksistani päätti yllättää ja pullauttaa hedelmän. Pakkohan se oli kokeilla, mitä siemenistä tulisi, joten rutistin ne ulos ja pistin multaan. No, tokihan ne kaikki jäivät samaan kasaan, mutta itivät ja kasvoivat siitä huolimatta paremmin kuin oletin. Hiukan reilun puolen vuoden kuluttua kylvöstä tilanne näytti tältä:


Tänään päätin, että pienokaisten on aika itsenäistyä. Kaivoin siis koulimisvälineet esiin, eli kasan pikkupurkkeja (ja kertakäyttömukeja vielä varalle), multaa - ja hammastikun. :D  Niin, ja tietty koko pöytä piti päällystää sanomalehdellä, koska multa ja valkoinen pöytäliina on aika julmetun huono yhdistelmä...


Sitten vain täyttelemään purkkeja. Totesin pääseväni helpommalla, jos kastelen pintamullankin saman tien...


Kaktusten koukkiminen erilleen tiiviistä ryppäästä on muuten helvetillistä puuhaa... Paakku on tiivis, ja kuitenkin yksittäisen taimen juuret ovat julmetun pienet ja hennot. Onneksi olin kerrankin kaukaa viisas ja kastelin purkin puolisen tuntia ennen koulimisoperaatiota. (Ja näin sivumennen sanoen muuten, hammastikku on ihan huippu koulimishommissa!)


Ai ette usko vai, että puoli vuotta vanhan kaktuksen juuret ovat surkeat? No tässäpä havainnollistava kuva hammastikun kera:


Hammastikun kanssa on myös näppärää tehdä "reikä" multaan pikkutainta varten sekä tiivistää multa varovasti sen ympäriltä. Tai no, näppärää ja näppärää, mutta ainakin hiukan helpompaa.


Yksi vauva näyttää surkean pieneltä ja yksinäiseltä, vaikka purkkikaan ei ole suuren suuri, joten päätin laittaa (noin) viisi pikkuista per purkki. Kaktus on kuitenkin varsin hidaskasvuinen kasvi, joten tällä tavalla purkki ei näytä onnettoman tyhjältä seuraavaa kymmentä vuotta...


Purkkeja tuli lopulta seitsemän kappaletta. "Ehkä" täytyy jaella niitä hiukan kavereillekin, jos vaikka nämä sattuisivat joskus kasvamaan isoksi. :D  Seuraavaksi pitääkin sitten jännätä, millaisina nämä sitten joskus tulevaisuudessa kukkivat. Mulla ei nimittäin ole mitään aavistusta siitä, kuka on näiden pienokaisten isä...

1 kommentti:

  1. Voi ihanat ovat kaktusvauvat! Onpa kiva lukea ja katsoa kuvia kun joku muukin kasvattaa kaktuksia siemenistä! Kasvatin joitain vuosia sitten kaktuksia sellaiseta siemensekoituksesta ja se oli tosi hauskaa! Tuli paljon eri mallisia: käärmemäisiä pitkuloita ja pyöreitä palluroita. Istutin ne kaikki yhteiseen ruukkuun, autiomaa maisemaan. Ne olivat vielä viisivuotiainakin aika pieniä ja söpöjä, ja voi oli niin suloista katsoa kun niihin silloin kasvoi ekat piikit! <3 T Valpuri, Ruukkutarhurin päiväkirja blogista

    VastaaPoista