Pitkälehtiviikuna (Ficus binnejidkii) kuuluu sarjaan "liki idioottivarmat kasvit". Omani on kokenut niin kuivuuden kuin märkyydenkin, tukalan kuuman helteen ja talvisen viiman ja päälle päätteeksi vielä kämpän pimeimmän nurkankin. Eihän se niin tuuhea ole mitä se voisi olla, mutta kaikesta tästä huolimatta se on yhä elossa ja jaksaa vääntää uusia lehtiä jopa keskellä talvea. :D
Mun viikuna näytti yksinäiseltä, joten "Kung-fu Panda" saa pitää sille seuraa... :'D
Pitkälehtiviikuna on pieni puu, joka viihtyy parhaiten runsaassa hajavalossa - ei siis suorassa paahteessa, mutta ei myöskään siellä pimeässä nurkassa, jossa ylläolevan kuvan reppana joutui pari vuotta viettämään. Vettä se ei tarvitse mitenkään valtavasti, kunhan nyt kastelee edes vähän useammin kuin kaktuksia... Kapealehtisille kasveille tyypillisesti pitkälehtiviikunan lehtien kärjet kuivuvat herkästi etenkin talvisaikaan. Se ei kuitenkaan ole vaarallista eikä juurikaan haittaa kasvin elämää, kunhan sillä vain on riittävän hyvät olot tehdä uuttakin kasvua.
Pitkälehtiviikunaa näkee useimmiten julkisten tilojen kasvina, ja niihin se sopiikin oikein komeasti; hyvissä oloissa (ja riittävän tilavassa ruukussa) pitkälehtiviikuna voi kasvaa jopa viiden metrin korkuiseksi! No, harva tila on tarpeeksi suuri siihen, mutta onneksi hätä ei ole tämän näköinen. Kuten valtaosa muistakin huonekasveina viihtyvistä viikunoista, myös pitkälehtiviikunan voi napsaista poikki, jos se uhkaa kasvaa liian suureksi. Muutoinkin sen oksia kannattaa silloin tällöin typistellä, jolloin oksat lähtevät haarautumaan ja kasvista tulee tuuheampi.
Ja kyllä, tätäkin kasvia voi lisätä niistä irtileikatuista pätkistä... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti