Yksi hyvä merkki ruukunvaihdon tarpeellisuudesta on se, että kasvi on suurempi kuin ruukkunsa... Ei se tietenkään ihan aina päde, mutta antaa kivasti osviittaa.
Kaktukset ja mehikasvit viihtyvät parhaiten saviruukuissa, sillä savi imee osan vedestä itseensä ja sitä kautta pienentää liikakastelun riskiä. Ennen istutusta saviruukkuja olisi hyvä liottaa jonkin aikaa, etteivät ne imaise mullasta kaikkea kosteutta saman tien.
Jotkut laittavat ruukun pohjareiän päälle ruukunpalan, lecasoraa tai jotain muuta sellaista, mutta omiin tarkoituksiini se ei sovi; kastelen kaiken mahdollisen mieluiten aluslautasen kautta, joten multaa on oltava ihan pohjalla saakka. Pohjareiästä kariseva multa on kuitenkin todella ärsyttävää, joten olen ratkaissut ongelman laittamalla pohjalle palan talouspaperia. Se päästää veden läpi (molempiin suuntiin), ja siihen mennessä, kun se on käytännössä jo maatunut, multa on painunut tarpeeksi tiiviiksi pysyäkseen purkissa omin avuin.
Sitten vain vähän multaa pohjalle...
...kaktus pois vanhasta ruukustaan (ja kuten näkyy, ihan hirveä kiire muutolla ei olisi vielä ollut)...
...kaveri purkkiin, mieluiten aika keskelle...
...multaa purkki täyteen, kevyt tiivistys ja kastelu. Ja kuten tavallista, jätin sitten taas vähän hintsusti kasteluvaraa. Huoh.
Muidenkin asioiden suhteen voi sanoa, että tein sen taas: johonkin on ilmeisesti jäänyt "tyhjää", koska kastellessa kuuluu ihan hirveä pulputus ja ilmakuplia popsahtelee vähän sinne sun tänne... :'D
Valmis! Tai no, trimmasin häntä sen verran, että saksin nuo muutamat ylipitkät törröttäjät lyhyemmiksi. Näyttää edes vähän siistimmältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti