Pullopuutarhan väsäilyä

Miten onkin niin vaikeaa saada pidettyä blogi hengissä...? Huoh. No, toivottavasti edes laatu korvaa määrän...

Minua on jo pitkään kiehtonut ajatus pullopuutarhasta. Ajatus on ihan mieletön: ihan oma suljettu systeemi, joka ei tarvitse huolenpitoa juuri lainkaan! Sopivia pulloja ei vain kovin usein kävele vastaan, joten ajatus on saanut muhia pienen ikuisuuden - kunnes NYT se tapahtui! Joku oli hylännyt ison pullon parkkipaikan reunaan, ja kun se ei siitä viikkoon näkynyt kenellekään kelpaavan, niin korjasin talteen. Sitten vain hiukan suunnittelua ja kasvishoppailua, ja urakka voi alkaa. :)

Ihan ensimmäiseksi pullo piti tietenkin pestä. Uusi vessaharja ei ole vielä kertaakaan käynyt pytyssä, niin sehän sopii tähän hommaan kuin nenä päähän! Tai no, sopisi, jos meikäläisen käsi mahtuisi pullon suuaukosta sisään... Onneksi tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudun kehittelemään omia menetelmiä; pätkä jesaria ja bambuinen tukikeppi, niin johan homma toimii!

Pullon on hyvä antaa kuivua jonkin aikaa, joten tässä välissä on hyvä kaivaa muut tykötarpeet esille, eli:

• korkeassa ilmankosteudessa viihtyviä kasveja, jotka eivät kuitenkaan tarvitse kovin runsasta kastelua
• leca-soraa tms. karkeampaa ainesta
• multaa (itse käytän nykyään kaikkeen kestomultaa, pääsee helpoimmalla)
• orkideamultaa
• perliittiä
• kaikenlaista pikkutilpehööriä, josta voi olla projektissa apua
• ihan mitä tahansa pöydän suojaksi... Usko pois, tämä operaatio ei ole kovin siisti!

Jos suunnitelmat eivät ole vielä täysin kirkastuneet, tässä vaiheessa on vielä hyvä miettiä pieni hetki ja juoda vaikka kuppi kaakaota. Okei, halusin vain esitellä mukin, jonka sain nimpparilahjaksi. ;)

Kastele kasvit kunnolla. Laitoin koko poppoon isolle lautaselle ja kaadoin lautasen täyteen vettä. Kasvualustaa on julmetun vaikea kastella kunnolla, joten kasvien paakut saavat olla litimärkiä. Ja koska kuvasta on vähän vaikea saada selkoa niin kerrottakoon, että mulla on tässä siis kodinonnea, unelma, vuoripalmu ja pari pitsilehteä.

Kaada pullon pohjalle vähintään parin sentin kerros leca-soraa, mieluusti paksummaltikin. Tässä - ja myöhemmissäkin - vaiheissa voi käyttää apuna suppiloksi kääräistyä sanomalehteä, niin edes suurin osa materiasta päätyy sinne minne pitäisikin.

Sekoita kasvualusta. Sen on oltava karkeaa, jotta se pysyisi kuohkeana mahdollisimman pitkään; tiivis multa tarkoittaa aina ongelmia, ja mullan vaihto pulloon olisi vähintäänkin hankalaa... Oma miksaukseni sisältää kestomultaa, orkideamultaa ja perliittiä suhteessa 1 : 1 : 1, yhteensä noin kolme litraa. Joissain ohjeissa suositellaan laittamaan mukaan myös sammalta, mutta koska sitä ei saa jokamiehenoikeudella kerätä ja kotimetsään on matkaa, tämä seos saa luvan kelvata.

Kippaa kasvualusta pulloon. Teippaa haarukka tai lusikka tukikeppiin ja muotoile "maasto" sopivaksi. Jos tämä on ensimmäinen yrityksesi, tyydy suosiolla melko tasaiseen... Ihan oikeasti.

Jaa tarvittaessa kasvit useampaan osaan. Suurin osa omistani oli jo valmiiksi sen verran pieniä, että ne mahtuvat enemmän tai vähemmän kivasti pullon suuaukosta sisään, mutta kodinonnen jaoin suosiolla neljään osaan. Näin sain tavallaan neljä kasvia yhden hinnalla. :D

Sitten se hankalin vaihe, eli itse istutus. Käytä kepin päähän teipattua lusikkaa apuna ja kaavi pieni kuoppa, tunge kasvi pulloon, sorki se kutakuinkin paikoilleen ja roiski multaa takaisinpäin niin, että kuoppa täyttyy. Kuulostaako hankalalta ja epätarkalta? Voi kuule, se on juuri sitä... Ja kaiken lisäksi pitää varoa kepin katkeamista, koska en todellakaan halua selvittää, miten saisin lusikan pois pullon pohjalta.

Kun kaikki kasvit on saatu onnellisesti pulloon ja juuret alaspäin, kastele varovasti valuttamalla vettä pullon reunoja pitkin. Jos pullon sisäpinnoilla on multaa, yritä saada ne valumaan alas veden mukana. Aina sekään ei onnistu, jolloin voi käyttää apuna tikun päähän kiinnitettyä märkää talouspaperin palaa. Ei mikään tarkkuustyökalu, mutta kohtalaisen toimiva kuitenkin.

Tadaa! Kiikuta pullo paikkaan, jossa se saa runsaasti valoa muttei kuitenkaan suoraa paahdetta, ja ihaile sitä aina tilaisuuden tullen. Jos pullossa on korkki, pullopuutarhaa ei periaatteessa tarvitse kastella ikinä. Tässä pullossa ei kuitenkaan korkkia ole, joten aina silloin tällöin täytyy hiukan lorauttaa vettä. Tarkka kasteluväli on tosin vielä täysi mysteeri, mutta onneksi pitsilehti ilmoittaa vedentarpeestaan hyvinkin selvästi...